Viime vuonna uusiin tiloihin muuttanut Hacklab Jyväskylä ry uudisti tilojaan tekemällä pintasaneerauksen, rakentamalla varastohuoneen sekä uusimalla sähköt. Hacklab on yhteisöllinen, jäsentensä ylläpitämä työpaja, jossa voi harrastaa mm. puu-, metalli-, elektroniikka- ja muita kädentöitä. Tilat koostuvat neljästä huoneesta: oleskelutilasta, puutyötilasta, maalaushuoneesta sekä uutena puutyötilan yhteyteen rakennetusta varastosta. Kuntosalina toiminut tila oli melko kolkko, joten pinnat haluttiin uusia viihtyvyyden parantamiseksi. Sähköremontin tavoitteina oli lisätä pistorasioiden ja valaistuksen määrää työskentelyn helpottamiseksi, parantaa turvallisuutta sekä mahdollistaa pistorasioiden ja valojen ohjelmointi. Ohjelmoitavuus haluttiin lisäämään tilojen käytön joustavuutta. Lisäksi nyt viimeisenä tiloista lähtevän on helppo varmistua ettei mitään vaarallista laitetta (esim. juotosasema) ole jäänyt päälle, kun pistorasiat voidaan sammuttaa katkaisimesta.
Remontti aloitettiin vaihtamalla oleskeluhuoneen lattiat laminaattiin ja maalaamalla seinät. Varastoa varten rakennettiin väliseinä ja puutyötilan seinät maalattiin uudelleen. Sähköremontin yhteydessä asensimme kaksi alakeskusta. Rakensimme keskukset itse, sillä tarpeitamme täyttävää mallia ei olisi valmiina löytynyt. Kaapelointi sekä uusien pistorasioiden ja lamppujen asennus tehtiin mahdollisimman pitkälle koskematta nykyisiin asennuksiin, jotta kerhotila pysyisi käyttökelpoisena remontista huolimatta. Tämä onnistui enimmäkseen helposti, sillä alkuperäiset kaapeliputket oli valettu betoniseinien sisään, kun taas uudet asennukset tehtiin lattialistojen sekä seinäverhoilun alle. Maalaushuoneesta ja puutyötilasta jouduttiin kuitenkin katkaisemaan sähköt muutamaksi viikoksi, koska osa alkuperäisistä pistorasioista jäi vanhoille paikoilleen.
Asennusten valmistuttua oli aika kytkeä sähköt pois päältä ja sanoa hyvästit vanhoille asennuksille. Sovimme sähköasentajan kanssa ajan, jolloin hän saapui tarkastamaan kytkennät, tekemään käyttöönottomittaukset ja kytkemään uuden järjestelmän syötön kiinni pääkeskukseen. Käyttöönotto sujui mutkitta. Kaikkiaan asennuksiin tuli 11 kiinteää lamppua, 12 valaisinpistorasiaa, 38 pistorasiaa, yksi voimavirtapistoke ja 250 metriä kaapelia. Uusi syöttö on 3×25 ampeeria, eli melkoinen parannus vanhaan 2x10A verrattuna.
Kuten alussa mainittiin, kaikki sähköt ovat ohjelmoitavissa. Käytännössä ohjaus onnistuu IO-korteilla, jotka kontrolloivat kahta kontaktoria ja neljää relettä. Kontaktoreilla kytketään pistorasioiden sähköt päälle ja pois. Releillä puolestaan ohjataan valoja, yksi oleskelutilaan, puutyötilaan, maalaushuoneeseen ja varastoon. Tarkoituksena on vielä lisätä toinen ohjaus oleskelutilaan, jotta valkokangasta lähimmät lamput voitaisiin sammuttaa erillään muista videotykkiä käytettäessä. Valokatkaisimet on kytketty Modbus-ohjaimen sisäänmenoihin. IO-kortti ei itsessään sisällä mitään älyä, vaan varsinaisesta logiikasta vastaa PC, joka kommunikoi ohjainkorttien kanssa Modbus-väylää käyttäen.
Modbus-väylään ohjaamiseen kehitimme transaktiomuistia hyödyntävän väyläohjainsovelluksen nimeltään “hackbus”, joka kommunikoi USB-liitäntäisen RS-485-sovittimen kautta väylään liitettyjen laitteiden kanssa Modbus RTU-protokollalla. Väyläohjain on suunniteltu siten, että siihen voidaan tarvittaessa toteuttaa etäohjauksia ja se on liitettävissä verkkoon, jolloin tulevaisuudessa olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi etävalvottava 3D-tulostus kerhotilaamme. Olemme julkaiseset väyläohjaimen lähdekoodin GitHubissa osoitteessa https://github.com/zouppen/hackbus.
Kaikki ohjaukset on myös ohitettavissa alakeskuksissa olevilla manuaalikytkimillä, jos väyläohjaukseen tulee syystä tai toisesta häiriö. Puutyöpuolella on lisäksi muusta ohjauksesta riippumattomia hätä-seis-painikkeita, joilla voidaan kytkeä pistorasiat tarvittaessa pois päältä. Asensimme myös muutamia pistorasioita joissa on katkeamaton sähkönsyöttö. Esimerkiksi serveri-PC on kytkettynä yhteen näistä. Katkeamattomuudesta pitää huolen 3000VA:n UPS.
