Unohtiko Digikompassi digitalouden ajurin – avoimuuden?

Fuugin säätiö edistää avointa teknologiaa ei vain avustuksilla vaan myös vaikuttamalla yhteiskunnassa eri tavoin. Olimme aktiivisesti mukana, kun Suomeen luotiin Digikompassi ohjaamaan kansallista digitalisaatiokehitystä.  Digikompassissa on tunnistettu ansiokkaasti teknologian mahdollisuuksia yhteiskunnassa ja siinä luodaan valmiuksia edistää digitaloutta ja hyvinvointia. Datatalouden ydin, data ja sen jakaminen lisäarvon luojana ja innovaatioiden lähteenä ovat vahvasti mukana. Verrattuna moniin aikaisempiin kansallisiin ICT-strategioihin, Digikompassissa on panostettu puheen lisäksi myös tekoihin panostamalla hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon. On perustettu Digitoimisto, joka katsoo hallituskausien tuolle puolelle ja on otettu käyttöön hankehallinnon hyväksi koettuja keinoja.

Digikompassi hyödyntää paikka paikoin myös avointa teknologiaa. Näyttää kuitenkin siltä, että Digikompassi ei ymmärtäisi hyödyntävänsä avointa teknologiaa ja sen eri ilmentymiä yhdistävää avoimuuteen perustuvaa ajattelua. Esimerkiksi digitalouden ytimessä oleva internet perustuu avoimeen teknologiaan: avoimiin standardeihin ja avoimeen lähdekoodiin. Yhteentoimivuus yli arvoketjujen perustuu avoimiin rajapintoihin ja arkkitehtuureihin. Moni datatalouden liiketoimintamalli perustuu avoimeen dataan kuten vaikka Google Maps, jonka ytimessä on Nasan satelliittikuvat. Tuon yhteisen tekijän, avoimuuden hyödyntäminen puuttuu Digikompassista. Jos avoimesta ajattelusta ja teknologiasta osattaisiin ottaa kaikki ilo irti, niin hyödyt olisivat vielä suuremmat. Nyt esimerkiksi avointa lähdekoodia ei mainita koko strategiassa. Miksei Digikompassi usko avoimeen lähdekoodiin, vaikka koko muu maailma uskoo? Yli puolet maailman ohjelmistoista perustuu avoimeen lähdekoodiin ja yritysohjelmistoista 35% on avattu (BCG, 2021). Haluaako Suomi mennä asiassa vastavirtaan, miksi?  Avoimen lähdekoodin suurin voima ei ole itse koodissa vaan siinä, miten se tuotetaan – yhdessä. BCG:n tutkimuksen mukaan 56 miljoonaa koodaria teki avointa koodia eri projekteissa ja maailman suurimmalla avoimen lähdekoodin alustalla GitHubissa oli listattu 140 miljoonaa projektia. Yritykset osallistuvat avoimen lähdekoodin projekteihin – ei hyvää hyvyyttään vaan tehdäkseen voittoa osana ekosysteemiä. Suljettu maailma häviää avoimelle.

Eduskuntavaalit ovat tulossa. Tehdään seuraavasta Digikompassista Avoin Digikompassi ja Suomesta avoimen teknologian edelläkävijä – not only Linux is born in Finland!

Jyrki Koskinen
Fuugin säätiön hallituksen puheenjohtaja

Jätä kommentti