Millaisilla viesteillä eduskuntavaaleissa 2019 vaikutetaan äänestäjiin? Liittyykö sosiaalisen median käytön kasvuun kärjistettyjen tai kielteisten viestien yleistyminen? Ovatko uudenlaiset ilmiöt, kuten viestien kohdentaminen henkilötiedon avulla tai politiikan ulkopuolisten toimijoiden informaatiovaikuttaminen rantautumassa Suomeen?
Näihin kysymyksiin vastaaminen on entistä vaikeampaa, koska kansalaisten tiedon hankinta ja sitä myöten myös poliittinen viestintä siirtyy kasvavassa määrin digitaalisille alustoille ja sosiaaliseen mediaan. Vaalivahti-hanke pyrkii muuttamaan tilanteen. Open Knowledge Finland sai hankkeen toteuttamiseen FUUGin säätiöltä joulukuussa 2018 5000 euron rahoituksen.
Kun puolueet julkistavat vaalijulisteensa tai mainostavat sanomalehdissä, ovat viestit ja vaalilupaukset laajalti tiedossa ja tarkasteltavissa. Sen sijaan sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä kohdistuu usein yksinomaan ehdokkaiden omille kannattajille sekä saman henkisille ihmisille. Digitaalisten alustojen kautta politiikasta oppiva saattaa nähdä juuri hänelle räätälöityjä viestejä, jotka näkevät vain samoista asioista kiinnostuneet. Siksi kukin sosiaalisesta mediasta tietoja hakeva voi saada erilaisen vaikutelman ehdokkaista, ja kokonaiskuvan saaminen vaihtoehdoista on vaikeaa. Samalla poliittisten viestien tarkastelu, niiden haastaminen ja julkinen keskustelu niiden laadusta ei ole mahdollista, sillä viestit näkyvät vain kohderyhmille.
Etenkin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa sosiaalisen median vastuuton ja joskus jopa laiton käyttö vaalikampanjoissa on synnyttänyt skandaaleja ja asettanut vaalituloksia kyseenalaiseksi. Julkisessa keskustelussa aiheesta on laajasti hyväksytty, että poliittisen mainonnan ja viestinnän tulisi olla tarkasteltavissa ja läpinäkyvää julkisen keskustelun laadun ja reilun vaalikamppailun takaamiseksi. Kolme merkittävintä digitaalista alustayritystä: Google, Facebook ja Twitter ovatkin hyväksyneet tämän periaatteen, ja ovat alkaneet julkaista avointa tietokantaa poliittisesta mainonnasta läpinäkyvyyden nimissä.
Kolmen alustayrityksen järjestelyt läpinäkyvyyden takaamiseksi tulevat kattamaan myös Euroopan, mutta tämän aikataulusta ei ole varmuutta. Siksi kansalaisyhteiskunnan, tutkijoiden ja journalistien on työskenneltävä sen eteen, että vuoden 2019 eduskuntavaalien digitaalisia kampanjoita voidaan tarkastella julkisesti. Tiedon kerääminen kohdennetusta verkkoviestinnästä on mahdollista joukkoistamisen eli äänestäjien osallistumisen avulla. Joukkoistamiseen perustuvia hankkeita on jo toteutettu Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa sekä Ruotsissa näyttävästi.
Vaalivahti-hankkeen tavoitteena on tuottaa avoin tietokanta digitaalisesta poliittisesta viestinnästä Facebook-alustalla vaalien alla. Hankkeen tavoitteena on saada 1000 Suomessa asuvaa liittämään selaimiinsa ohjelmisto, joka kerää tietoa heihin kohdistuvasta mainonnasta, anonyymissä muodossa. Syntyvän tietokannan pohjalta on mahdollista saada yleiskuva erilaisille kohderyhmille kohdistetuista poliittisista viesteistä. Näin muodostuva tietokanta tarjotaan vaalien alla avoimesti äänestäjien, journalistien ja tutkijoiden käyttöön ja tallennetaan myöhemmin arkistoksi.
Vaalivahti tulee käyttämään hyväkseen Iso-Britanniassa kehitettyä WhoTargets.me-ohjelmistoa. Voit osallistua hankkeeseen jo nyt asentamalla laajennuksen selaimeesi. Samalla sinulle annetaan henkilökohtaista tietoa siitä, miten oma poliittinen ”kuplasi” eroaa muiden Suomen kansalaisten kuplasta. Hankkeen kehittymisestä tullaan kertomaan myöhemmin vaalivahti.fi-sivustolla.
2 kommenttia artikkeliin ”Pimeät vaalimainokset näkyviin – Vaalivahti-hanke käynnistyy”