Fuugin säätiö kiihdyttää Linuxin kotikäyttöä Suomessa jakamalla apurahoja

Fuugin säätiö kiihdyttää Linuxin kotikäyttöä Suomessa jakamalla apurahoja

Fuugin säätiö kiihdyttää Linuxin kotikäyttöä Suomessa jakamalla apurahoja

1 kommentti artikkeliin Fuugin säätiö kiihdyttää Linuxin kotikäyttöä Suomessa jakamalla apurahoja

Teemavuosi 2020 on ”Linux kotona”

Suomalaisten enemmistö kantaa taskussaan Linux-tietokonetta: Android-käyttöjärjestelmässä on Linux-ydin ja tämänkin tiedotteen tarjoilee selaimeesi Linuxia pyörittävä palvelin. Myös Chrome OS perustuu Linuxiin. Tämän lisäksi lähes jokaisesta kodista löytyy digitelevisio, pesukone, wifi-tukiasema tai joku muu laite, jossa on Linux sisällä. Kuluttajatuotteissa avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät yleensä näy loppukäyttäjille joten harva kuluttaja on käsittänyt kuinka laajasti tämä suomalaislähtöinen IT-innovaatio onkaan käytössä.

Tuoreen tilaston mukaan huhtikuussa suositun Ubuntu-version julkaisun myötä Linuxin osuus pc-käytössä kasvoi merkittävästi lähestyen jo 3 prosenttia. Vertailun vuoksi Applen Mac OS:n osuus on hieman vajaa 10 prosenttia. Palvelinjärjestelmissä ja mobiililaitteissa Linux on ollut jo pitkään markkinajohtaja, mutta pc-käytössä se on yleistynyt hitaasti.

Linuxin osuus työasemissa käytettävistä käyttöjärjestelmistä on noin 3% huhtikuussa 2020 (lähde: NetMarketShare)

Tukeakseen edelleen Linux-tuntemuksen ja -osaamisen lisääntymistä Fuugin säätiö on nostanut vuoden 2020 teemakseen ”Linux kotona”. Säätiö haluaa nyt erityisesti tukea sellaista toimintaa ja projekteja, jotka tekevät Linuxista tutun suomalaiskodeissa. Fuugin säätiö on järjestö, joka jakaa vuosittain apurahoja avoimen lähdekoodin käytön ja kehittämisen edistämiseksi, erityisesti suomalaisia hyödyttävällä tavalla. Tyypilliset avustukset vaihtelevat 1000–5000€ välillä. Blogissa voi tutustua aiemmin tuettuihin hankkeisiin. Säätiön apurahaa voi hakea kuka tahansa.

Diginatiiveista Linux-natiiveja?

Vaikka Suomi on Linuxin kotimaa ja uudet diginatiivit sukupolvet kasvavat tietokoneiden ympäröimänä, ei ole kuitenkaan varmaa takuuta siitä, että tulevaisuuden IT-järjestelmien rakentamisessa ja ylläpidossa tarvittava osaaminen kasvaisi.

– Nuoret oppivat kyllä digitaalisiksi kuluttajiksi, mutta digitaaliseksi tuottajaksi kasvaminen vaatii muutakin panostusta kuin pelkästään valmiiden laitteiden ostamista ja kuluttamista, toteaa säätiön puheenjohtaja Otto Kekäläinen.

Fuugin säätiö haluaakin innostaa ihmisiä Linuxin pariin tutustumaan mitä on ”konepellin alla”. Esimerkiksi Raspberry Pi -tietokone on hyvä tapa tutustua Linux-laitteisiin. Se on halpa ja kehitetty alusta alkaen opetus- ja protoilukäyttöön. Alkuvuodesta 2020 alkaen on ollut ajankohtaista myös Windows 7 -koneiden käytön lopettaminen, koska niille ei ole enää tietoturvatukea. Tällaisia laitteita on edelleen neljännes kaikista pc-koneista. Hyvä tapa saada kyseisille koneille jatkoaikaa on asentaa niihin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Linux-versio, kuten esimerkiksi Ubuntu. Korona-epidemian aikaan monessa kunnassa voitaisiin antaa vanhoille tietokoneille uusi elämä asentamalla niihin Linux ja antamalla ne koteihin joissa koululaiselta puuttuu oma kone. Linuxin opettelu nuoresta iästä alkaen on hyvä lisä muulle opiskelulle ja voi avata nuorelle oven hyväpalkkaiseen ammattiin tulevaisuudessa.

Ajatuksena on, että jos on kotona ylläpitänyt esim. Raspberry Pi -tietokonetta käyttäen pientä kotipalvelinta ja sen ansiosta käyttöjärjestelmän hallinta, komentorivi ja etäyhteydet (kuten SSH) ovat tuttuja, on melko helppo työllistyä IT-alalle. Varsinkin jos näitä asioita on harrastanut lapsesta asti. Olisi myös tärkeää, että korkeakouluissa opiskelevilla olisi läppäreissään vähintään toisena käyttöjärjestelmänä Linux, jotta opiskelijoille kertyisi kokemusta ja taitoja, jotka ovat suoraan siirrettävissä todellisiin tuotantojärjestelmiin ja Internet-palvelimiin.

Käyttöjärjestelmällä strateginen asema tietoyhteiskunnassa

Linux-tuntemuksen levittämisessä ei ole kyse pelkästään tiedotusluontoisesta asiasta, vaan se on myös investointi kotimaisen talouselämän toimintaedellytyksiin. Linux ja muut avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat tuttuja kaikille jotka ovat tekemisissä tietoverkkojen ja tietojärjestelmien kanssa, sillä ne muodostavat tietoyhteiskunnan selkärangan. Käytännössä kaikki isot IT-jätit kuten Google, Amazon ja Facebook on rakennettu Linux-pohjaisten järjestelmien päälle ja tällaisella osaamisella on huutava kysyntä sekä kotimassa että kansainvälisesti. Vaikka ohjelmistot ovat helposti saatavilla niin osaaminen ei välttämättä.

Linux-osaamisella on strategista merkitystä valtion ja Suomen tapauksessa myös EU-tasolla. Tästä kielii muun muassa Katri Kulmunin vuoden 2020 alussa tekemä esitys, että Euroopalla pitäisi olla oma käyttöjärjestelmä. Periaatteessahan sellainen on jo, mutta onko riittävän paljon ja laajalti osaamista sen hyödyntämiseen?

Apurahan hakeminen

Vaikka teemavuosi 2020 on ”Linux kotona”, voi avustuksen saada mihin tahansa projektiin joka vastaa säätiön tarkoitusta. Säätiön hallitus kokoontuu käsittelemään avustushakemuksia seuraavan kerran kesäkuussa 2020. Hakemalla avustusta ennen 16. kesäkuuta varmistat osallistumisesi ensimmäiselle apurahakierrokselle.

Siirry apurahan hakulomakeelle

1 Comment

  1. Erkki Heikkinen  - 27.5.2020 - 19:23
    Vastaa /

    Olen käyttänyt Linuxia useita vuosia.
    Linux syrjäytti Windowsit hankalina käyttää, jatkuvat päivitykset.

Jätä kommentti

Liity sähköpostilistalle

Valitse lista(t):

Back to Top