Fuugin säätiön teemavuodeksi 2018 on valittu oman tiedon hallinta ja yksityisyyden suoja. Tämä on erittäin ajankohtainen aihe. Ensi kuussa voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus GDPR takaa EU:n kansalaisille uudenlaisia oikeuksia, kuten esimerkiksi oikeuden ladata omat tietonsa käyttämistään palvelusta ja viedä ne toiseen palveluun, sekä oikeuden tulla unohdetuksi. Kaikille tietoja kerääville yrityksille on asetettu uusia vaatimuksia, jotka ovatkin jo saaneet eurooppalaiset yritykset toimimaan vastuullisemmin. Myös esimerkiksi amerikkalaiset yritykset joilla on EU:n kansalaisia asiakkaina ovat joutuneet tekemään muutoksia toimintaansa. Näin ollen GDPR:n vaikutukset heijastuvat ympäri maailman parantaen kaikkien tietosuojaa. Viime viikkoina otsikoissa ollut Facebookin tietojen väärinkäyttö ovat vahvistaneet entisestään aiheen saamaa julkisuutta.
Oman tiedon hallinta ei ole toki mitään uutta. Jo vuosia open data -liikkeen osana on ollut omadata eli MyData, jossa pohditaan kysymyksiä kuten miten saada itseään koskevia tietoja ja miten hallinnoida niitä. Koska GDPR takaa ihmisille pääsyn omaan dataansa, voi asetuksen sivutuotteena syntyä kokonaan uudenlainen markkina ja ohjelmistosegmentti. Kun aiemmin Facebookin käytön lopettaminen on tarkoittanut jostakin luopumista, niin jatkossa voikin siirtää omat datansa toiseen palveluun ja jatkaa niiden kanssa siellä. Nähtäväksi jää laajeneeko tulkinta esimerkiksi sellaiseen, että kuluttaja olisi oikeutettu saamaan oman sähkönkulutusdatansa sähköyhtiöltä, mille puolestaan voisi syntyä omat jälkimarkkinat yrityksille, jotka optimoivat sähkönkulutusta ja -hankintaa: jonkinlaiset benchmark-markkinat. Entä mitä mahdollisuuksia terveysdatan maailmassa onkaan?
Oman tiedon hallinta, yksityisyyden suoja ja tietoturva liittyvät tiukasti yhteen. GDPR on mahdollisesti eräänlainen EU:n asettama juridinen suojakehys torjumaan esimerkiksi valtiollisten tai ylikansallisten yritystoimijoiden harjoittamaa tiedonkeruuta, josta on vuotanut tietoja julkisuuteen useita esimerkkejä, tunnetuimpana Snowdenin paljastukset USA:n vakoilukoneistosta. Avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisössä ei ole panostettu politiikkaan tai juridiikkaan, vaan itsepuolustusvälineenä on kehitetty yhä parempia teknisiä ratkaisuja viestinnän suojaamiseen ja ylipäänsä viestintäverkkojen hajauttamiseen siten, että massavalvonta on vaikeampaa. Vastaavasti monessa maassa on Internet-yhteyksiä alettu sensuroimaan, joissain maissa on myös tietyt ohjelmistot ja viestivälineet estetty poliittisista, taloudellisista ja valvontateknisistä syistä.
Ihmiskunta on hypännyt keskitetystä, salaamattomasta lankapuhelinverkostosta erittäin monimuotoiseen viestintätekniikkaan vain muutamassa kymmenessä vuodessa, käytännöt ja kulttuurit ovat vasta kypsymässä. Nopeiten muuttuu teknologia. Tällä hetkellä suojattujen ja hajautettujen viestintäjärjestelmien kysyntä on suuri, kun valistuneet käyttäjät haluavat pois keskitetyistä Whatsappin ja Slackin kaltaisista järjestelmistä uudenlaisiin ratkaisuihin kuten Telegram, Signal, Riot.im/Matrix.org, Mattermost, XMPP jne. Trendi näyttää olevan vahvasti avointa lähdekoodia suosiva, koska vain avoin koodi luo luottamusta käyttäjiin, että järjestelmässä ei ole takaporttia tai salakuuntelua. Avoimen lähdekoodin puolesta on myös Fuugin säätiö, ja tämäntyyppisiä hankkeita haluamme tukea. On myös ratkaisuja kuten Status.im, jossa yhdistyy myös Fuugin viime vuoden teema, kun hajautettu viestintä toteutetaan lohkoketjuja käyttämällä.
IT-alan suuri trendi viime vuosina on ollut pilvipalveluihin siirtyminen. Niiden kiistaton etu on helppous. Viime aikojen tapahtumat ovat kuitenkin lisänneet kysymyksiä tietosuojasta ja luottamuksellisuudesta ja luotettavuudesta. Jälleen avoimen lähdekoodin maailmasta on ponnistanut uusia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi Dropboxin kanssa kilpaileva Nextcloud tai O365:n kanssa kilpaileva LibreOffice Online.
Oman tiedon hallinta ja yksityisyyden suoja on siis teemana isojen kysymysten äärellä. Emme vielä tiedä miten nämä haasteet ratkaistaan, mutta avoin lähdekoodi nivoutuu varmasti ratkaisuun, oli se sitten lopulta mikä tahansa. Ilman avointa koodia ja yhteistyötä ei ole aitoa hallintaa, ei tietojärjestelmistä eikä niiden sisällä olevasta datasta. Jos jaat tämän näkemyksen, ja ehkä jo kehität jotakin ratkaisua avoimen lähdekoodin periaattein, Fuug voi olla yksi sinun kanssasi yhteistyötä tekevä taho. Osallistu jatkuvaan avustushakuumme täyttämällä hakemuslomake.
Lisätietoja
Otto Kekäläinen
hallituksen puheenjohtaja
Fuugin säätiö
saatio@fuug.fi
2 kommenttia artikkeliin ”Oman tiedon hallinta ja yksityisyyden suoja teemavuodeksi 2018”